Kunnianloukkauksia tehtaileva media on vaaraksi yhteiskuntarauhalle – Ei mitään tekemistä journalismin kanssa

SDP:n vaalivoitto eduskuntavaaleissa 2019 ja siitä seurannut nousu pääministeripuolueeksi käynnisti prosessin, joka hyvin pian teki selvää politiikan viimeisistä jäljellä olevista pöytätavoista. Metsästys alkoi jo keväällä 2019 pitäen sisällään ennennäkemätöntä rasistista mellastusta ja ajojahtia, kunnes tultiin pääministeri Antti Rinteen kokemaan kujanjuoksuun ja eroon pestistään. Pitihän ammattiyhdistystaustainen siivota silmistä.

Sanna Marinin noustua pääministeriksi herättiin ”kauhistukseen”, nimittäin naisviisikkoon, jonka niin sanottua punavihreää osaa on harjattu ja huolella. Eikä vain harjattu, vaan parjattu ja mikäli sanat voivat ihmisen riisua alasti, sekin on sovinismin hengessä onnistuttu tekemään puhtaassa häpäisytarkoituksessa. Pitäähän ”kommunisteille” näyttää se, kuinka ”alhaista” ja jo ”syntyjään rappeutunutta ainesta” ovat.

Tällä kaikella ei ole enää mitään tekemistä aiempien pääministerien tai ministerien kokemien ajojahtien kanssa.

Viime kuntavaaleissa kävi sekin ilmi, että sama henki on vyörynyt politiikan ruohonjuuritasolle. Ellei nyt punaisia pikku-ukkoja nähty mutta aivan varmasti ”te aloitatte sisällissodan”, kerrottiin ääni vavisten.

Jos tavallisen kansan mielissä pyörivät tällaiset kiihottuneet ja kostonhimoiset mielialat, on syytä pohtia, mitä on odotettavissa. Ilmeisesti ei ainakaan mitään hyvää, sillä jokin hyvin synkkä prosessi on käynnissä.

Suomalaisilla mediataloilla on ollut kaiken aikaa lusikkansa syvällä sopassa. Kun tuotokset alkavat täyttää puhtaan kunnianloukkauksen tunnusmerkit, saa pelätä pahinta, nimittäin sen heikoimman lenkin pettämistä.

Pelissä on yleinen turvallisuus ja kunnianloukkausten tapauksessa loukatun kohteen turvallisuus.

Niin kauan kuin Suomi on vielä oikeusvaltio, erään puolueen pää-äänenkannattajalle lähtee terveiset niin yksinkertaisessa muodossa, että yksinkertaisinkin pää-äänenkannattaja sen tajuaa:

Kunnianloukkaus ja journalismi ovat eri asioita.

Siuntion Sosialidemokraatit ry:n syyskokous valitsi yhdistyksen toimijat vuodelle 2022.

Siuntion Sosialidemokraatit ry:n syyskokous pidettiin keskiviikkona 29.9.2021.

Syyskokouksessa valittiin yhdistyksen toimijat vuodelle 2022.

Puheenjohtajaksi valittiin Mika Mäenpää-Louekoski, varapuheenjohtajaksi Arja Alho, taloudenhoitajaksi Keijo Tarnanen, sihteeriksi Katriina Hellsten ja nuorisovastaavaksi Sirpa Vargenstam.

Piirikokousedustajana vuonna 2022 toimii puheenjohtaja ja varahenkilönä on varapuheenjohtaja.

Kunnanvaltuuston kokous 30.8.2021

Eilen maanantaina 30.8.2021 kokoontui kunnanvaltuusto kauden toiseen kokoukseen.

Kokouksessa käsiteltiin pitkälti vielä henkilövalintoja eri luottamuselimiin.

Siuntion Sosialidemokraattien edustajia nimettiin seuraavasti:

Keskusvaalilautakunta: Satu Tarnanen (varapuheenjohtaja), Timo Ketonen (varajäsen, 4. kutsumisjärjestyksessä)

Kiinteistötoimitusten uskotuiksi miehiksi: Mervi Lahtinen, Tony Böckerman

Hiiden opiston johtokunta: Sirpa Vargenstam (varajäsen)

HUS-kuntayhtymän valtuusto: Keijo Tarnanen (varajäsen)

Kårkulla samkommun för specialomsorger: Anne Laakso-Sopukki (varajäsen)

Kokouksessa keskusteltiin myös luottamushenkilöiden palkkioiden ja vuosikorvausten korottamisesta. Perussuomalaiset vastustivat korotuksia sekä ehdottivat pontta, jolla ohjattaisiin jatkossa palkkiosääntöä siten, että uusien luottamushenkilöiden palkkiosta päättäisi edellinen valtuusto.

Perussuomalaisten Paula Tuominen pyysi apua valtuustoryhmämme puheenjohtajalta Arja Alholta ponnen sanamuodon muokkaamiseksi.

Ponsiesitys oli alun perin Perussuomalaisten mutta lopulta siis SDP:n muokkaama.

Ponsi esitystä ei hyväksytty äänestyksessä (16 vastaaan 11 puolesta), mutta luottamushenkilöiden palkkioden korotukset hyväksyttiin äänestyksessä (24 puolesta 3 vastaan).

Siuntion Sosialidemokraattien valtuustoryhmä oli äänestyksissä niin korotusten kuin ponnenkin puolella.

Valtuustoryhmä jätti kaksi aloitetta.

Toinen aloite oli Kristian Parviaisen tekemä aloite, jonka oli Parviaisen lisäksi allekirjoittanut kaikki valtuustoryhmän valtuutetut: Nuorten julkisenliikenteen kesäkortin selvittäminen.

Toinen aloite oli niin ikään koko valtuustoryhmän aloite: Kirkonkylän kehittämishanke

Aloitteet pääset lukemaan täältä: Valtuustoaloitteet – Siuntion Sosialidemokraatit Sjundeå Socialdemokrater (siuntiondemarit.net)

Jaa

Kiitos!

Näissä kuntavaaleissa kampanja-aika oli normaalia pidempi ja vaalikampanjointi muutenkin erilaista kuin aiemmin, koronarajoitusten vuoksi.

Oli kuitenkin mukavaa, että vielä ennen vaaleja päästiin myös ihan oikeasti tapaamaan ihmisiä.

Meillä Siuntion demareilla oli hieno lista ehdokkaita ja kaikkien heidän kanssa on ollut mukava tutustua sekä tehdä kampanjaa yhdessä.

Sain vaaleissa 31 ääntä ja paikan kunnanvaltuustoon.

Iso kiitos kaikille minua äänestäneille.

Lupaan tehdä parhaani ollakseni antamanne luottamuksen arvoinen.

Tehdään tulevaisuutta yhdessä!

Mika

Siuntion elinkeinopolitiikasta

Vastikään kunnanhallitus on käsitellyt maankäytön kehityskuvan päivitystä ja sen yhteydessä Sunnanvikin tulevaa Siuntion portti nimistä aluetta koskevia suunnitelmia. On kieltämättä tullut mieleen, että onko kuntakeskus unohdettu suunniteltaessa kunnan elinkeinopolitiikkaa.

Siuntion porttiin kaavaillaan saatavaksi uusia ja isompia yrityksiä, jotka työllistäisivät enemmän ihmisiä ja toisivat kunnalle yhteisöverotuloja. Se miten ja millä tavalla niitä alueelle lopulta saadaan, on sitten luku sinänsä.  

Tärkeää olisi huomioida myös kunnassa jo nyt toimivat yksin- ja pienyrittäjät, jotka elinkeinonaan tuottavat palveluita asiakkailleen.

Siuntion kuntakeskuksesta puuttuu sopivan kokoisia ja hintaisia toimitiloja, joissa yrittäjät pystyisivät palveluja tarjoamaan kuntalaisille.

Tämän valtuustokauden aikana on moneen kertaan valtuustossakin kuultu mainittavan, että kuntakeskus tulisi saada siistiksi ja viihtyisäksi. Lisäksi kuntakeskukseen pitäisi saada palveluita ja tällä hetkellä niille ei ole esimerkiksi toimitiloja tarjolla juuri lainkaan.

Tämä vaikuttaa myös siihen, että uusiakaan palveluja tai yrittäjiä ei kuntaan saada, vaan huonoimmassa tapauksessa paikallinen yrittäjä avaa tai siirtää palvelunsa naapurikuntaan, mitä onkin tapahtunut.

Siuntion sydämen (kuntakeskus) suunnitelmissa lienee, että kuntakeskukseen tulisi kivijalkaliiketiloja. Nyt kuitenkin vaikuttaa siltä, että kunnan kaikkein keskeisimmän osan edellytykset toimia liiketoiminnan luonnollisena sijaintipaikkana ollaan mahdollisesti tyystin ohittamassa jopa miljoonien eurojen julkisten panostusten mennessä Siuntion portin kehittämiseen.

Rohkeimmissa visioissa Siuntion portista suunnitellaan kuntakeskuksen korvaajaa liiketoiminnan pääasiallisena sijaintipaikkana. Mainittakoon, että Sunnanvikin alueeseen on upotettu matkan varrella mittavia summia kunnan varoja, tuloksetta.

Siuntion sydän on edistynyt kovin hitaasti ja milloin se valmistuu jää nähtäväksi. Nykyiset suunnitelmat (Siuntion portti) ovat kenties omiaan entisestään hidastamaan Siuntion sydämen kehittämistä.

Palveluja tuottavien yritysten asiakkaat edellyttävät tänä päivänä, että palvelut ovat helposti saavutettavissa ja lähellä.

Kunnassa nyt toimivia, niin pieniä kuin suurempia yrityksiä tulee elinkeinopoliittisissa suunnitelmissa ja toimissa kohdella yhdenvertaisesti. Se on parasta mainosta muualta Siuntioon liiketoimintansa siirtoa tai perustamista harkitsevien silmissä.

Kohti kuntavaaleja, koronaepidemian keskellä luovien

Jäinpä tässä miettimään tulevia kuntavaaleja, niihin valmistautumista ja sitä miten korona vaikuttaa vaaleihin ja kampanjoihin.

Ilmassa on ollut keskustelua vaalien siirtämisestä, mutta mielestäni siitä olisi pitänyt päättää jo paljon aikaisemmin.

Nyt puolueilla rullaa jo vaalikampanjat kovaa vauhtia eteenpäin. Olisi aika onnetonta jos nyt tulisi tieto vaalien siirtämisestä.

Toki olen sitä mieltä, että vaaleissa tulee pitää äänestyksissä huolta terveysturvallisuudesta ja löytää keinot, millä myös karanteenissa olevat pääsevät käyttämään äänioikeuttaan. Luovuutta siis tarvitaan myös vaaleja organisoivalta joukolta.

Korona-aika on kyllä onneksi opettanut löytämään moneen asiaan entistä luovempia tapoja totetuttaa asioita turvallisesti.

Itse olen positiivisella mielellä jatkanut oman kampanjan kanssa, joka nyt tässä vallitsevassa tilanteessa on aikalailla keskittynyt sosiaaliseen mediaan.

Ihmisten tapaaminen ennen vaaleja ei näillä näkymin tule onnistumaan, ainakaan isompina tapahtumina.

Siispä esitteitä tilaamalla ja jakamalla, vaalikoneita täyttämällä ja edelleenkin sosiaalisen median avulla eteenpäin.

Toivotaan, että tartuntamäärät pysyisivät kurissa, rokotuksiin saataisiin vauhtia ja me jokainen jaksettaisiin sinnitellä vielä hieman aikaa.

Leppoisin ja luottavaisin mielin kohti vaaleja.

Keskusta ei nauti luottamusta – Hallituskumppaneiden takana seisoo kansa, jota Keskusta syvästi halveksuu

Hallituspuolue Keskustan ydinryhmän kuntavaaliviestittelyn vuotaminen julkisuuteen on herättänyt laajaa närkästystä hallituskumppaneiden kannattajakunnassa. Vuoto oli täysin tahallinen, laskelmoitu ja ilkeämielinen teko, mistä selkeänä osoituksena on puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen ja muun keskustakerman mitäänsanomaton tapa käsitellä asiaa. Ryhmyri Antti Kurvinen näki tässä vieläpä oivan tilaisuuden sivaltaa hallituskumppani Vihreitä asiaa kommentoidessaan.

Viestit vuodettiin oikeistolaiselle Iltalehdelle, joka pääsi mielipuuhansa pariin arvuuttelemaan Keskustan halulla jatkaa hallituksessa. Sitä vartenhan viestit juuri vuodettiin jatkeeksi viesteissä käydylle täysin samalle spekulaatiolle.

Keppihevoseksi on otettu Perussuomalaisten puheenjohtajan ”haaste”, mikä on oikeastaan silkkaa raukkamaisuutta. Ei kenellekään ole näiden melkein puolentoista vuoden aikana jäänyt epäselväksi Keskustan taktiikka toimia pelintekijänä, jonka oikkuja muut saavat seurata kauhunsekaisin tunnelmin lähtien pääministerin vaihdattamisesta. Päälle tulevat joka käänteessä esitetyt uhkaukset lähteä hallituksesta, jos ei tapahdu sitä tai tätä.

Raukkamaisuutta on myös se viesteistä esiin käyvä pyörittely, miten media olisi keksinyt Keskustalle vihervasemmiston apupuolueen roolin. Totuus on se, että Keskusta on elellyt uhkailuillaan herroiksi hallituskumppaneilleen irvaillen ja vieläpä oikeistomedian auliilla avustuksella.

Kun neuvottelutaktiikka asiassa kuin asiassa on hallituksesta lähdöllä uhkailu tai hallituskumppanin ministerin asettaminen kyseenalaiseksi, ollaan normaalista kaukana.

Antti Rinne, Sanna Marin, Maria Ohisalo, Li Anderson, Pekka Haavisto, Krista Kiuru, Anna-Maja Henriksson ja kymmenet muut heidän puoluetoverinsa hallituksessa ja eduskunnassa ovat itseään suurempia ja kansan äänestämiä, joihin kohdistuva halveksunta on samalla halveksuntaa tavallisia suomalaisia kohtaan.

Sitä halveksuntaa Keskusta on koko hallitustaipaleensa ajan osoittanut yhdellä jos toisella tavalla.

Viimeisimpänä tämä ilkeämielinen viestikohu, jolla Keskusta osoittaa suunnatonta poliittista narsismia. Ikään kuin vain Keskustalla olisi kenttäväki ja kannattajakunta, jonka mukavaivaiset valitukset ja hinku heilua sinne tai tänne pyörittäisivät jotakin suurta hallituspeliä ja kaikki olisi taas vaakalaudalla.

Tiedoksi, että muillakin hallituspuolueilla on kenttäväkensä, joka tuo puolueilleen viestiä tavallisilta kansalaisilta, omilta kannattajiltaan, juuri niiltä ihmisiltä, joita Keskusta on toimillaan pitänyt halpana.

Toisin kuin Keskustassa, muissa hallituspuolueissa viestit osataan kirjoittaa asiallisesti, vaikka ne olisivat tylyjä sisällöltään.

Keskusta ei nauti luottamusta.

Se on hyvin asiallinen, yksinkertainen ja totuudenmukainen viesti.

Mihinkään kuntavaaleihin ei tarvitse odottaa, puoliväliriihestä puhumattakaan.

Kuntavaaleihin on alle 3 kuukautta

On jälleen vierähtänyt neljä vuotta siitä, kun edellisen kerran kuntalaiset pääsivät äänestämään päättäjiä kunnan ylimpään toimielimeen, kunnanvaltuustoon.

Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 18.4.2021 ja ennakkoäänestys 7.4-13.4.2021.

Kunnanvaltuuston vaihtumisen yhteydessä myös lautakuntiin tullaan valitsemaan uusia jäseniä. Lautakuntatyöskentely on itseasiassa juurikin suoraa vaikuttamista asioihin, joskus jopa enemmän kuin mitä valtuustossa voi vaikuttaa.

Jokainen kuntalainen voi äänestämällä vaikuttaa siihen, miten ja mihin suuntaan oman kotikuntamme asioita hoidetaan. Siksi on tärkeätä, että mahdollisimman moni äänestäisi .

Itse olen lähtenyt ehdolle kuntavaaleihin, koska haluan olla ajamassa Teidän kuntalaisten asioita päätöksenteossa, kuntalaisten ja koko kunnan parhaaksi. Haasteita tulee varmasti olemaan tulevan valtuustokauden aikana, edessä on isoja muutoksia mm Sote, jotka tulevat vaikuttamaan monella tapaa kuntiin.

Tärkeää on myös pitää huolta, siitä että tulevaisuudessakin kunnastamme löytyy tarvittavat palvelut kaiken ikäisille ja että ne olisi mahdollisimman helposti saavutettavissa. Kuntaamme ollaankin suunnittelemassa uutta sote-keskusta , uusi sivistys ja hyvinvointikampus on jo rakenteilla ja sen pitäisi olla käytössä syyslukukauden 2022 alussa.

Myös joukkoliikenteessä on vielä parantamisen varaa.

Pidetään Siuntio jatkossakin kehittyvänä, houkuttelevana ja viihtyisänä paikkana asua niin nykyisille kuin tuleville uusille kuntalaisille.

Muista siis käydä antamassa äänesi kun vaalipäivä koittaa, vain sillä tavalla voit vaikuttaa.

Kuntavaali ehdokasesittelyn löydät täältä: https://siuntiondemarit.net/mika-maenpaa-louekoski/

Hallinto-oikeuttakaan ei kannata johtaa harhaan

Professori Juha Voipio kirjoitti sunnuntain 10.01.2021 Kirkkonummen Sanomien numerossa Siuntion joulukuussa hallinto-oikeudelle antamaa vastinetta koskevasta havainnosta. Kyse on vastineesta Pikkala-Marsuddenin alueen kaavavalituksiin.

Professori Voipion mukaan vastineen sisältämissä perusteluissa oli esitetty silmiinpistävästi mahdoton lukuarvo, jota oli toistettu vastineessa peräti seitsemän kertaa. Tätä lukuarvoa on käytetty perusteluna sille, että Pikkala-Marsuddenin kaavan mahdollistama rakentaminen olisi maakunnallisesti vähäistä.

Vastineessa arvioidaan, että kaava mahdollistaisi alueelle 600 – 800 asukasmäärän kasvun. Tämä on sitten suhteutettu tilastoista saatavaan Länsi-Uudenmaan asukaslukuun 102 000. Näistä luvuista on ”suoritettu prosenttilasku”, jonka tulokseksi on saatu 0,0059 % – 0,0079 %. Pieneltä näyttää, eikö totta, mutta lukuarvo ei ole alkuunsakaan totta. Oikea lukuarvo on 0,59 % – 0,79 %, eli noin 1 %.

Siuntiossa on ilmennyt tällä vaalikaudella oireellisen paljon niin sanottuja sattumuksia erityisesti maankäytön saralla ja nimenomaan Pikkala-Marsuddenin kaavaan liittyen. Kaikkine liitännäishankkeineen kyse on isoista rahoista, miljoonista. Mitään takeita odotetuista hyödyistä tai takaisin päin valuvasta rahasta ei todellisuudessa ole.

Jos totta puhutaan, ilmassa on ollut vehkeilyn makua. Tämä on johtanut tilanteeseen, missä osa niin kunnanhallituksen kuin kunnanvaltuuston jäsenistäkin on joutunut suorittamaan faktantarkistusta niiden perustelujen osalta, joilla päätöksiä tehdään. Tarkistus on tuottanut liian monta kertaa pettymyksen ja turhautumisen tunteita, sillä faktoina esitetyt perusteet ovat olleet kaikkea muuta kuin faktoja.

Onko vastuullista päätöksentekoa vaativien päättäjien lamaannuttaminen, tyyliin ”Me voimme tehdä ja sanoa mitä vaan, kun meillä on se enemmistö!”, tarkoituskin?

Sitä voi ja kannattaa kuntalaisten pohtia.

Kun kaikkea on vielä maustettu ylimielisyydellä ja vastuullisuutta edellyttäviin päättäjiin kohdistuvalla mielikuvituksellisella syyttelyllä, ollaankin jo poliittisen demagogian äärellä.

Seuraavassa paljon kertova kuvakaappaus siuntiolaisen Kokoomuksen valtuutetun Facebook-kommentista ihan tavallisten kuntalaisten käymään keskusteluun, missä sivuttiin myös Pikkala-Marsuddenin kaavaa.

Kommentti on erityisen törkeä, kun ottaa huomioon, että sillä leimattiin tavallinen siuntiolainen ”fakki-idiootiksi”. Tälle valtuutetulle oli ilmeisesti liikaa, että kuntalainen sattui ymmärtämään tehtyjen kaavoituspäätösten johtavan yhdyskuntarakenteen hajautumiseen vastoin kaikkia maankäytön ja kaavoituksen perusperiaatteita.

Mutta joo, siihen alussa esitettyyn asiaan.

Hallinto-oikeuttakaan ei nimittäin kannata johtaa harhaan.

Yle-lain muutos: Kansalaisten perusoikeuksien rajoittamista Medialiiton kiristyksestä

Yle-lain muutos, josta istuva hallitus on antanut pari viikkoa sitten esityksensä, tulee rajoittamaan suomalaisten viestinnällisiä oikeuksia. Lakimuutoksen myötä Ylen sisältötuotannosta tullaan näillä näkymin leikkaamaan kaikki pelkästään tekstimuotoinen sisältö. Jatkossa Yle keskittyy liikkuvaa kuvaa ja ääntä sisältävien julkaisujen tuottamiseen.

Tämä kaikki tapahtuu kaupallisten mediatalojen etujärjestön Medialiiton käynnistämän ja vuosia jatkuneen EU-kanteluprosessin vuoksi. Medialiitto on kaiken lisäksi ilmoittanut, että se jatkaa kanteluprosessia, mikäli lakimuutos ei sitä miellytä. Toisin sanoen, lakimuutokseen sisältyy riski, että se joudutaan avaamaan uudelleen, Medialiiton kiristyksen vuoksi.

On sinänsä skandaali, että valtio ylipäänsä lakejaan muuttaa näin epämääräisin vaikuttimin.

Samankaltaisia julkisen palvelun median leikkauksia on tehty Euroopassa nimenomaan valtioissa, missä oikeistopopulistit ovat päässeet sanelemaan asioita, muistuttaa professori Anu Koivunen Suomen Kuvalehden artikkelissaan. Meillä tämä kaikki siis tapahtuu kaupallisen median vaatimuksesta.

Lopputulos on kuitenkin sama: kansalaisten viestinnällinen epätasa-arvo lisääntyy, kun koulutetut ja hyvätuloiset maksavat premium-sisällöistä ja muille jää se, mitä maksutta saa.”, toteaa Koivunen artikkelissaan.

Lakimuutosta on kritisoitu laajalla rintamalla sen lukuisten kielteisten vaikutusten ja suoraan sanottuna hämäräperäisyytensä vuoksi.

Ennen kaikkea pelissä ovat kansalaisten oikeudet.

Medialiitto piirtääkin itsestään ahneen ja hirviömäisen kuvan. Tosin mediatalot ovat kyllä pitäneet huolta, että tästä asiasta ei liiemmin ainakaan kielteisessä valossa ole uutisoitu – oma lehmä ojassa.

Täytyy lisäksi muistaa, että Yle-vero ei muutu millään tavalla, vaikka Ylen sisältötuotanto supistuu radikaalisti. Suomalaiset siis maksaisivat jatkossa sekä entisenlaista Yle-veroa että kaupallisen median hallinnomista maksullisista sisällöistä, jos varaa on.

Kuvioon astuvat pahaenteisesti Ylen toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan kummalliset kannanotot, joissa hän on nimenomaan väheksynyt lakimuutoksen merkitystä ja antanut ymmärtää, että jatkossa Yle tulisi tekemään kaupallisten medioiden kanssa ”win-win-kumppanuuksia”.

Tästä herää kysymyksiä:

Kanavoitaisiinko Yle-veroa (yht. satoja miljoonia euroja/vuosi) lakimuutoksen myötä kaupallisille medioille ja kuinka paljon?

Jos kanavoitaisiin, niin liikkuisiko mahdollinen ”win-win-kumppanuuksiin” humputeltava raha siis miljoonissa vai kymmenissä miljoonissa euroissa?

Millaiseksi voitaisiin luonnehtia kuviota, missä kaupallisten medioiden etujärjestö Medialiitto kiristää prikulleen tarpeisiinsa soveltuvan lakimuutoksen, mistä seuraisi rahakkaita Yle-kumppanuuksia Medialiiton taustalla oleville medioille?

Laillista rosvousta?

Mene ja tiedä mutta joka tapauksessa kansalaisten oikeuksia Medialiitto haluaa rajoittaa ja rajusti.