Siuntion kunnanvaltuusto kokoontui 2.2.2026 kevätkauden ensimmäiseen kokoukseensa.

Kokouksen aluksi kuulimme kunnanjohtajan valtuusto-infon kunnanhallituksessa tällä hetkellä käsiteltävistä asioista. Esillä olivat muun muassa kunnan talous, uuden kuntastrategian eteneminen sekä ajankohtaiset kaavoituskysymykset.

§ 3 ja 4 Valtuusto päätti perustaa kaksi uutta investointikohdetta talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmiston päivitystä varten. Investoinneista toinen kohdistuu vuodelle 2025 (42 207,42 €) ja toinen vuodelle 2026 (60 000 €).

§ 5 Pickala Rockin alueeseen liittyen valtuusto myönsi lisämäärärahan asemakaavan yleisiin alueisiin ja kunnallistekniikkaan. Kunnallistekniikan rakentaminen alueella on edennyt arvioitua nopeammin, minkä vuoksi määrärahaa oli tarpeen lisätä. Samalla todettiin, että Pickala Rockin alueen maankäyttösopimuksen tulot vuodelle 2025 ovat noin 500 000 euroa ennakoitua suuremmat, mikä on myönteinen uutinen kunnan talouden näkökulmasta.

§ 6-7 Valtuusto hyväksyi Siuntion, Vihdin ja Kirkkonummen yhteistoimintasopimuksen työvoimapalveluiden järjestämisestä ja yhteisestä toimielimestä sekä HSL:n perussopimuksen. Päätökset vahvistavat kuntien välistä yhteistyötä ja palveluiden järjestämistä seudullisesti.

§ 8 Vuoden 2025 osallistavan budjetoinnin toteutuminen tuotiin valtuustolle tiedoksi. Osallistava budjetointi on tärkeä keino lisätä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja osallisuutta. Valtuustoryhmämme puheenjohtaja Arja Alho siteerasi ryhmässämme käytyä keskustelua, jossa totesimme että tämä oli oikein onnistunut osallistavan budjetoinnin hanke ja näyttää siltä, että seniorit ovat olleet aktiivisia ja siitä on saatu hyviä kokemuksia, joten on ilo sen puolesta, että meillä mahdollisuus jatkaa osallistavaa budjetointia, josta juuria äänestyskin alkoi.

§ 10-11 Valtuusto teki muutamia muutoksia hallintosääntöihin §34,58 ja 71a sekä kuntakehitysosaston toimintaa koskien.

§ 11-12 valtuustolle tuotiin tiedoksi hallintosäännön mukainen luettelo vuonna 2025 tehdyistä kuntalaisaloitteista ja valmistelussa olevista valtuutettujen tekemistä aloitteista.

§ 13-15 Valtuusto myönsi eron Kristian Parviaiselle Uudenmaan maakuntavaltuuston varajäsenyydestä, ja hänen tilalleen nimettiin Mika Mäenpää-Louekoski jäljellä olevaksi kaudeksi 2025–2029. Lisäksi Tuija Aumalalle myönnettiin ero varavaltuutetun tehtävästä sekä keskusvaalilautakunnan jäsenyydestä ja varapuheenjohtajuudesta. Hänen tilalleen keskusvaalilautakuntaan jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi nimettiin Terhi Wuolijoki.

§ 16-17 Ryhmämme tekemään valtuustoaloitteeseen avoimuusrekisteristä Siuntiossa saimme vastauksen. Vastauksessa todetaan, että kunta valmistelee eettiset ohjeet henkilöstölle ja luottamushenkilöille. Lisäksi vuonna 2026 tehdään arvio korruptiontorjunnan tilasta. Tarkastelun kohteina ovat muun muassa korruptioriskien tunnistaminen, torjuntakeinot ja raportointikäytännöt. Tämä on tärkeä askel avoimemman ja läpinäkyvämmän kuntahallinnon suuntaan. Aloitteella tähdätään myös siihen, että niin viranhaltijoilla kuin päättäjillä on tarpeeksi tietoa päätöksenteon tueksi. Myös Kokoomuksen valtuustoaloitteeseen selvityksen tekemiseen oppilasmäärän ennusteiden vaikutuksista saatiin vastaus.

§ 18 Valtuustolle tuotiin tiedoksi myös työilmapiirikyselyn tulokset. Ryhmämme totesi keskustelussa, että monessa asiassa on vielä parantamisen varaa ja että kyselyyn osallistuneiden osuus henkilöstöstä jäi valitettavan alhaiseksi. Työhyvinvointiin panostaminen vaatii jatkossa konkreettisia toimia ja avointa vuoropuhelua.

§ 19 Ryhmämme jätti kokouksessa kaksi uutta valtuustoaloitetta. Ensimmäinen koskee Störsvikin uimarannan pukukoppien uusimista ja toinen Vuoden ensimmäisen siuntiolaisen vauvan onnitteluperinteen käynnistämistä. Molemmat aloitteet liittyvät kuntalaisten arkeen, viihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen.

👉 Aloitteet voit lukea täältä: https://siuntiondemarit.net/aloitteita/

Palvelualan yksinyrittäjänä ja paikallispoliitikkona on jostakin syystä tullut pohdittua paljonkin kuntamme Siuntion elinkeinopolitiikan suuntaa. Poliittisen vallan kahvoissa tukevasti kiinni oleva porvarileiri näyttää tätä nykyä vahvasti olevan sitä mieltä, että meidän kuntamme ei tarvitse uusia asukkaita, vaan uusia yrityksiä. Toisaalta sama leiri kannattaa asuinympäristöä voimakkaasti muuttavia teollisuushankkeita, joiden vuoksi runsas määrä kuntalaisia pohtii nimenomaan poismuuttoa kunnastamme – osa on jo muuttanutkin. Toisin sanoen viestinä on, että ei haittaisi vaikka olemassa olevistakin kuntalaisista päästäisiin, kunhan saadaan uusia yrityksiä.

Siis mitä ihmettä?

Sen sijaan, että oltaisiin kiitollisia tavallisille siuntiolaisille kuntaveron maksajille, jotka nimenomaan pitävät kunnan taloutta pystyssä, asiasta tehdään ikään kuin kummeksunnan aihe. Siitä päästäänkin heti johtopäätökseen, että nyt uusia yrityksiä ja heti. Samassa yhteydessä väitetään, että uudet kuntalaiset olisivat ”nettoveronmaksajia” vasta pitkän ajan kuluttua. Tällaiset yleistykset eivät perustu tosiasioille ja ovat siksi suoraan sanottuna vastuuttomia.

Mitä tulee kuntaan toivon mukaan muuttaviin lapsiperheisiin, niin tiedoksi, että Siuntiossa lapsien määrä on vähenemään päin. Eli kouluissa on ja varsinkin tulee olemaan tilaa. Vapaita tonttejakin löytyy kunnalta kymmenittäin. Senkin luulisi kiinnostavan kunnan taloustilannetta keppihevosena omalle vastakkainasettelun ja kuntaanmuuttovastaisuuden elinkeinopolitiikalleen käyttäviä. Mutta ei kun ei.

Siuntiolaisten palvelualan yrittäjien näkökulmasta kuntalaiset ja yritykset vastakkain asetteleva elinkeinopolitiikka on perin arveluttavaa ellei jopa tuhoisaa. Arveluttavaa se on myös kuntatalouden näkökulmasta.

Kun asenteiden ja politiikanteon epäjohdonmukaisuuksista ja sisäisistä ristiriitaisuuksista huomautetaan, saa silmillensä syytöksiä yritysvastaisuudesta. Liki kolme vuosikymmentä yrittäjänä toimineena voin sanoa, että tällaiset syytökset tuntuvat syvästi loukkaavilta. Syyttelijöistä nousee mieleen monta ei niin mairittelevaa laatusanaa mutta jääkööt mieleni sopukoihin.

Tosiasia on, että poliitikkojen kuntalaisia karkottavat päätökset ja julkilausutut asenteet tarkoittavat kunnan palvelualan yritysten vaivihkaista näivettymistä ja lopulta katoamista. Kyse on siis mitä suurimmassa määrin tosiasiallisesta yritysvastaisuudesta.

On elintärkeää ymmärtää, että kuntalaiset ja palvelualan yritykset kunnassa ovat pitkälti samassa veneessä. Kuntalaiset ovat kuluttajia ja palvelualan yritykset tarvitsevat kuluttajia. Tästä hyvänä esimerkkinä kuntakeskukseen nouseva ja päivittäistavarakaupan tervettä kilpailua edistävä uusi kauppakeskus. Kauppaketjulla on siis positiivisia odotuksia kuntalaisten määrän kasvun suhteen ja toivottavasti odotuksille pyritään antamaan katetta.

Siuntio on yritysmyönteinen kunta ja vakaana pyrkimyksenä on olla sitä jatkossakin.

Tulevaisuutta ajatellen olisi suotavaa, että se ylimielinen eetos, joka kuntamme elinkeinopolitiikkaa juuri tällä hetkellä sisäisesti myrkyttää, osoittautuisi tilapäiseksi häiriöksi.

On löydettävä kaikkia yhdistävä polku menestykseen, missä kuntalaiset ja yritykset voivat hyvin.

Hyviä eväitä olisi tarjolla, sillä kuntamme nykyinen virkamiesjohto osoittaa uusia avoimuuden ja osallistamisen tuulia. Sille poliitikkojen tulisi antaa vankkumaton tuki.

Me olemme samassa veneessä, kuntalaiset ja yritykset.

Kuten niin monessa muussakin kunnassa, myös Siuntiossa tavoitellaan uuden yritystoiminnan sijoittumista kuntaamme. Kunta pyrkii harjoittamallaan aktiivisella elinkeinopolitiikalla luomaan edellytyksiä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Monta kertaa ajatellaan, että kunnan elinkeinopolitiikka muodostuisi eräänlaisista erityistoimenpiteistä tai jopa ”erityisoperaatoista”. Tosiasia kuitenkin on, että merkittävin osa elinkeinopolitiikasta on kunnan lakisääteisten palvelujen toimivuudesta huolehtimista.

Asukkaiden hyvinvointi, riittävä tonttitarjonta, toimiva kaavoitus ja rakennusvalvonta sekä hyvät liikenneyhteydet ovat keskeisiä kulmakiviä, joiden kunnosta esimerkiksi moni palvelualanyritys on kiinnostunut. Samoihin asioihin kiinnittävät huomiota myös tavoiteltavat uudet asukkaat, joista on kova kilpailu. Kunnan asukasluvun kehitykseen kiinnittävät huomiota lisäksi sijoittumistaan pohtivat yritykset. Saatavilla olevan mahdollisen asiakaskunnan määrä ja joskus jopa työvoiman saatavuus voivat olla ratkaisevia seikkoja.

Mikäli jonkin kunnan harjoittama elinkeinopolitiikka alkaa suuressa määrin näyttäytyä luotijunan nopeudella eteneviltä ”erityisoperaatioilta”, herää kysymys elinkeinopolitiikan suunnasta ja keinoista, joilla sitä harjoitetaan.

Suurimman osan poliitikkojen toistuva ajautuminen tilanteeseen, missä päätettäväksi tulevien asioiden alkuperä sekä nopea ilmaantuminen virkavalmisteluun ja poliittiseen päätöksentekoon aiheuttavat hämmennystä, voi kieliä elinkeinopolitiikan epäterveestä suunnasta. Mikäli tähän vielä yhdistyy se, että poliittisen päätöksentekoelimen kategorisesti kielteistä päätöstä seuraa virkavalmistelussa etenevä päätöksen vastainen asioiden edistäminen, soivat hälytyskellojen sijasta äänekkäät summerit. Silloin ollaan vakavien kysymysten äärellä, nimittäin jollakin yhteydenpidolla ja porukalla näistä asioista on jossakin vaiheessa väistämättä sovittu. Kuka piti yhteyttä kehenkin, kuka sopi kenenkin kanssa ja mitä? Mitkä ovat kenenkin motiivit?

Kuntaa velvoittavat julkisyhteisönä avoimuus ja tasapuolisen kohtelun periaate myös elinkeinoelämän suhteen. Mikäli tämä kuva osoittaa rakoilun merkkejä, heikkenee myös kunnan houkuttelevuus yritysten silmissä. Unohtaa ei sovi kunnassa olemassa jo olevia yrityksiäkään, jotka seuraavat tilannetta. Ulosliputtaminen voi tulla kyseeseen, mikäli paikalliset yritykset joutuvat seuraamaan sivusta vain harvoille pedattuja ”erityisoperaatioita” toistamiseen.

Haluttiinpa sitä myöntää tai ei, sillä on merkitystä, miltä asiat näyttävät.

Siuntion SDP:n valtuustoryhmä jätti 1.9.2025 aloitteen avoimuusrekisterin käyttöönotosta Siuntion kunnassa. Avoimuusrekisteri tarjoaa välineen päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi.

”Johtavien kunnan tai muuten avainasemassa olevien viranhaltijoiden erilaisista intresssiryhmien tai muiden sen kaltaisten tapaamisista, niiden aiheista sekä mahdollisesti vieraanvaraisuudesta ja sen laadusta on syytä ilmoittaa rekisteriin, jotta voidaan läpinäkyvästi arvioida valmistelun puolueettomuutta ja hyvän hallinnon toteutumista. On myös syytä selvittää samanlaisten tietojen keräämistä rekisteriin keskeisten poliittisten päättäjien osalta.”, todetaan aloitteessa.

Kunnan ulkoisten vuorovaikutusrajapintojen ”pelisäännöillä” on merkitystä. Lakien asettamat velvoitteet eivät saa hämärtyä.

Pride-viikko Siuntiossa 2025 – jälleen ilkivaltaa liputusta kohtaan

Valitettavasti vuosi 2025 ei tehnyt poikkeusta Siuntion kunnan Pride-liputuksen osalta. Kunta liputtaa vuosittain Pride-viikolla kolmessa paikassa: kunnantalolla, sivistyskampuksella ja terveyskeskuksella. Liputusviikko oli tänä vuonna 23.–29.6.2025.

Maanantaina ja tiistaina kaikki liput saivat olla rauhassa, mutta keskiviikkona 25.6.2025 iltapäivällä kunnantalon lipputangosta oli Pride-lippu varastettu.

Lipun varastaminen on rikos

On syytä muistaa, että kunnan lipputangoissa olevat liput ovat kunnan omaisuutta. Ilman lupaa lipun poistaminen on varkaus. Jos lippua lasketaan, sotketaan tai vahingoitetaan, kyseessä on ilkivalta.

Tällainen toiminta ei ole harmitonta protestointia – se on rikollista.

Kunta on tehnyt tapahtuneesta rikosilmoituksen, kuten aiempinakin vuosina. Onneksi kunnantalolla on valvontakamerat ja toivottavasti ne ovat tallentaneet tilanteen, jotta tekijät saadaan vastuuseen.

Päätös liputtamisesta on selkeä ja demokraattinen

Siuntion kunnanvaltuusto teki 25.5.2022 päätöksen, että kunta liputtaa Pride-viikolla joka vuosi. Päätös syntyi äänin 24 puolesta ja 3 vastaan. Liputuksen tarkoituksena on osoittaa, että Siuntiossa jokainen saa olla oma itsensä, ja että kunta tukee turvallista, yhdenvertaista ja syrjimätöntä ympäristöä kaikille.

Pride kuuluu meille kaikille

Pride ei koske vain seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä – se koskee meitä jokaista. Sen ytimessä on viesti siitä, että jokainen saa olla oma itsensä ja jokainen ansaitsee tulla hyväksytyksi juuri sellaisena kuin on. Pride edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia.

Toive tulevaisuuteen

Toivon todella, että ensi vuonna pääsisimme tilanteeseen, jossa Pride-liput voivat liehua rauhassa koko viikon. Se olisi pieni mutta tärkeä merkki siitä, että olemme yhteiskuntana menossa oikeaan suuntaan – kohti hyväksyntää, avoimuutta ja kunnioitusta.

Mika Mäenpää-Louekoski

Kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen 2.varapuheenjohtaja

---

Tänään päättyy Siuntion kunnanvaltuuston kausi 2021–2025. Neljään vuoteen on mahtunut paljon – sekä kunnallisesti että maailmanlaajuisesti.

Kausi alkoi keskellä koronapandemiaa, ja pian sen jälkeen maailman tilanne muuttui dramaattisesti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tämä johti muun muassa energiakriisiin.

Siuntiossa elettiin valtuustokauden aikana niin haastavia kuin hieman helpompiakin aikoja – kaikista on kuitenkin selvitty yhteistyöllä ja sitkeydellä.

Merkittäviä hankkeita Siuntiossa

Kuluneen kauden aikana Siuntiossa on saatu valmiiksi useita hankkeita:

• Siuntion Sydämen avajaiset
• Uudet leikkipuistot
• Jääkiekkokaukalo
• Koirapuisto
• Jokipuisto ja kosteikko
• Katuvalaistuksen laajennus kantatie 51:lle asti
• Katuvalaistus välille Fall- Nimismiehenmäki
• Pyörätie Degerbyn risteykseen saakka
• Uimahalli
• Uusi kaavoitusalue Palonummella
• Kesäpiha – viheralue Siuntion keskustaan

Vuoden 2024 tilinpäätös ja taloustilanne

Valtuustokauden viimeinen kokous pidettiin maanantaina 26.5.2025. Kokouksessa käsittelimme myös vuoden 2024 tilinpäätöksen. Tulos oli alijäämäinen –739 116,15 euroa, mutta taseessa on edelleen kumulatiivista ylijäämää 4,98 miljoonaa euroa. Tuloksen alijäämä johtuu pitkälti valtionosuuksien vähenemisestä, joka oli noin –700 000 euroa.

Kunnan lainakanta kasvoi vuoden 2024 aikana yhteensä 2,75 miljoonalla eurolla, ja lainaa oli vuoden lopussa 4 255 euroa asukasta kohti, mikä on 898 euroa enemmän kuin vuonna 2023.

Kokouksen päätteeksi nautimme päätösillallisen, jossa kiitettiin kuluneesta kaudesta ja yhteisestä työstä.

Jatkoa uudella valtuustokaudella

Olen saanut jälleen kerran oppia paljon uutta. Erityisen antoisaa on ollut toimia valtuuston 1. varapuheenjohtajana, mikä on antanut mahdollisuuden seurata kunnanhallituksen kokouksia läsnäolo- ja puheoikeudella.

Huhtikuun vaaleissa sain kuntalaisilta mandaatin jatkaa valtuustotyötä. Uusi valtuustokausi alkaa maanantaina 2.6.2025, jolloin valitaan valtuuston puheenjohtajisto, kunnanhallitus sekä lautakuntien jäsenet.

Minua esitetään seuraaviin luottamustehtäviin:

• Kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja
• Kuntakehityslautakunnan varajäsen
• Sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoksen varajäsen

Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin kohti uutta valtuustokautta – yhteistyötä, kehittämistä ja työtä Siuntion ja siuntiolaisten parhaaksi.

Siuntion kunnanvaltuusto kokoontui maanantaina 11.11.2024.

Esityslistalla oli niin kunnanjohtajan rekrytointi, talousarvio vuodelle 2025 ja taloussunnitelma 2026-2028 kuin luottamushenkilöiden erojen myöntämisiä ja uusien nimeämistä.

Uudesta kunnanjohtajasta äänestettiin suljetulla lippuäänestyksellä. Kunnanjohtajan virkavaalissa Inka Tikkanen sai 16 ääntä ja Sari Paljakka 11 ääntä, Christian Sjöstrand jäi ilman ääniä.

Näin Siuntio sai ensimmäisen naispuolisen kunnanjohtajan.

Onnea Inka ja tervetuloa Siuntioon.

Talousarvio vuodelle 2025 on niukasti tulokseltaan positiivisen puolella. Tiukka talousarvio vaatii myös säästötoimia ja tämä näkyi mm sivistystoimen määräaikaisten työsuhteiden päättymisenä.

Vihreät esittivät sivistystoimeen kolmea kasvun ja oppimisen ohjaajaa, nuoriso-ohjaajan vakanssia, tekniseen toimen rakennusvalvontaan yhtä määräaikaista virkaa neuvontaan sekä toisen ympäristötarkastajan viran vakinaistamista, vakanssien kuluja he esittivät katettavaksi kumulatiivisesta ylijäämästä, mikä olisi aiheuttanut tulokseltaan negatiivisen talousarvion. Investointiosassa vihreät esittivät useamman investoinnin siirtämistä vuodella eteenpäin ja taasen yleiskaavan uudistamista aikaistettavaksi vuodella.

Näistä ehdotuksista äänestettiin ja äänestysten lopputulos oli järjestään 24-3(vihr) ja talousarvio meni pohjaehdotuksen mukaan.

Ainoa määräaikaisista toimista, joka kaikkien valtuustoryhmien esityksestä tullaan jatkamaan on hyvinvointiohjaaja ja tuon kustannukset katetaan talousarviossa, sillä että lisätään arvioitujen myytävien tonttien määrää yhdellä, neljästä viiteen.

Lisäksi sosialidemokraattinen valtuustotyhmä jätti talousarvioon ponnen, joka hyväksyttiin valtuustossa yksimielisesti.

”Talouden 2025 osavuosikatsausten pohjalta on syytä arvioida lakisääteisten palvelujen toteutumista ja mahdollisesti tehdä tarvittavia tarkennuksia, joihin nyt ei määräaikaisten työsuhteiden osalta ollut edellytyksiä; – esimerkiksi kirjaston pedagogisen informaatikon tarve on alueviraston arvion mukaan välttämätön ja tärkeä ruotsinkielisten palvelujen osalta; – valtuusto pitää toivottavana, että sivistyslautakunta ja kunnanhallitus seuraavat tilannetta sekä pitävät valtuuston ajan tasalla myös mahdollisten toimenpiteiden osalta.”

Luottamushenkilöille myönnettiin eroja tehtävistään, Kim Karlssonille (kok) kunnasta muuton vuoksi, sekä Paula Tuomiselle (PS) kunnasta muuton vuoksi. Paula Tuomisen tilalle kunnanhallitukseen nousee Heidi Kimari (PS).

Kokouksessa kuultiin myös hyviä puheenvuoroja Mervi Lahtiselta (SDP) koskien hyvinvointialueen suunnitelmia sulkea vuodeosasto ja Villa Charlotta Siuntiossa. Lahtinen nosti myös esiin työpaikkaomavaraisuuden heikkenemisen, jos sulkemiset hyvinvointialueen taholta pääsee toteutumaan.

Tämä tarkoittaisi 30 työpaikan vähenemistä Siuntiosta, tuota määrästä noin puolet on paikkakuntalaisia.

Kokouksessa käytiin talousarvion käsittelyn yhteydessä paljon keskustelua, välillä värikästäkin, mutta päätökset saatiin kuin saatiinkin tehtyä.

Pitkä kokous loppui klo 22.35.

Loppukesän varsinaisen uutispommin tarjoili Kauppalehden Italian kirjeenvaihtaja Katja Incoronato paljastaessaan, mistä EU-pöydissä ja väistämättä myös kansallisissa parlamenteissa tullaan suurella todennäköisyydellä vääntämään kättä jo ensi syksynä ja keväänä, jatkosta puhumattakaan. Kyse on uuden EU-komission edessä olevien jättihankkeiden rahoituksesta, missä liikutaan ennennäkemättömissä mittasuhteissa: jopa 800 miljardia euroa joka vuosi kaudella 2025-2031. Rahoitus ei tule kerta kaikkiaan onnistumaan ilman yhteisvelkaa.

Tiedossa on varmuudella tsunami, jonka poliittisia seurauksia voi vain arvailla. Erityisen hankalaan asemaan joutuvat EU:n ”laita”- ja äärioikeistolaiset puolueet, jotka ratsastavat EU- ja eurokriittisyydellä. Tällainen puolue on Perussuomalaiset, joka hallituksen valtiovarainministeripuolueena joutuu väistämättä kohtaamaan aiemman ajoittain rankan EU- ja eurokriittisyytensä. Kyse on olemassaolon eräästä peruselementistä, jolla puolue on profiloitunut äänestäjien silmissä ja hankkinut mandaattinsa.

Toisin kuin Perussuomalaisten identiteetille tärkeiden ja kansallisissa käsissä olevien maahanmuuttopolitiikan kiristysten ja rajalain kaltaisten hankkeiden kohdalla, yhteisvelan tsunamin käynnistäviä mannerlaattojen liikkeitä ohjaavat isommat voimat, joihin Suomesta käsin voi todellisuudessa esittää pelkkiä toiveita. Toki kotimaassa voi harjoittaa populistisia temppuja ja esittää sitä kuuluisaa ”me saimme tämänkin ehdon läpi”-teatteria mutta Perussuomalaisten kohdalla se ei pitkälle kanna, kun totuus lopulta selviää ja identiteetin eräs suolakivi huuhtoutuu olemattomiin.

Kontrasti tulee olemaan edellä mainittujen yhteisvelkasummien tapauksessa hirvittävä esimerkiksi Perussuomalaisten vaalikaudella 2019-2023 harjoittamaan oppositiopolitiikkaan nähden. Tässä tapauksessa kyse on Perussuomalaisten EU:n elvytyspaketin – kokonaissumma 750 miljardia euroa – vastustamisen ympärillä pyörineestä teatterista. Siitä nykyisellä oppositiolla on velvollisuus muistuttaa ja varmuudella se tulee myös tapahtumaan.

• Eduskunta hyväksyi EU-elvytyspaketin, 10 kokoomuslaista ja kaksi keskustalaista liittyi vastustajiin – katso miten kansanedustajat äänestivät | Yle
• Sebastian Tynkkysen jarrutuspuheesta tuli eduskunnan historian pisin – MTVuutiset.fi

Toisin kuin Perussuomalaisille, ainakaan pääministeripuolue Kokoomukselle ja pääoppositiopuolue SDP:lle takertuminen eduskunnan suuren valiokunnan aiempaan yhteisvelkaa koskevaan kantaan ei ole mikään olemassaoloa määrittelevä tekijä. Vielä toukokuussa suuren valiokunnan puheenjohtaja, kokoomuslainen kansanedustaja Heikki Autto totesi, että Suomi ei kannata EU:n yhteisvelan kasvattamista. Hän myös muistutti hallitusohjelman vastaavista linjauksista. Kokoomus on kuitenkin tunnetusti fluidi EU-realiteettien edessä, eikä kannattajakadostakaan tarvitse kantaa isoa huolta. Sama koskee myös hallituspuolue RKP:tä. Yhteisvelan osalta hallituksen sisäiset jännitteet nousevatkin Perussuomalaisten olemassaoloa määrittelevistä tekijoistä.

Kun yhteisvelan poliittinen tsunami tulee ja tuleehan se, Perussuomalaisten ei auta huudella, että ”Se oli se edellinen hallitus …”. Ainahan toki voi valita toisin ja lähteä ovet paukkuen hallituksesta mutta sitä tuskin näemme, sillä niin paatunut puolue Perussuomalaiset on äänestäjille annettujen lupausten pettämisessä.

Siuntion kunta järjesti Pride-liputuksen 24.6-28.6.2024. Tänä vuonna liput liehuivat kampuksella, kunnantalolla sekä terveyskeskuksella. Ensimmäinen lippu varastettiin kunnantalon lipputangosta 24.6.-25.6 välisenä aikana ja terveyskeskuksella ollut lippu taasen 26.6-27.6 välisenä aikana. Molemmat liput korvattiin heti uusilla.

Toimittaja Maria Veitolan maanantaina Instagramissa julkaisema ”Lotan” kertomus on kirvoittanut paljon keskustelua. Kokoomusnuorissa toiminut ”Lotta” valottaa Kokoomuksen salailtua miesvaltaista ja seksististä toimintakulttuuria. Kohteet ovat olleet jopa alaikäisiä tyttöjä, jotka ovat joutuneet valta-asetelmien puitteissa manipuloiduksi ja seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi. ”Lotta” kokee unelmiensa tulleen murskatuiksi ja katsoo, että Kokoomus ei ole turvallinen ympäristö naisille.

Media- ja kulttuurivaikuttaja Emmi Nuorgam vahvistaa ”Lotan” havainnot vallitsevasta ilmapiiristä.  Itsekin aikanaan Kokoomusnuorissa toiminut Nuorgam kommentoi asiaa Veitolan Instagram-päivityksen yhteydessä. Nuorgam nostaa esille kokoomuslaiseen Tampereen apulaispormestari Ilkka Sasiin kohdistuvat rikosepäilyt, joihin myös liittyvät nuoret naiset ja alkoholi.

”Kokoomuksen on aivan turha selitellä, miten Rydman ei voisi toimia puolueen ministerinä samaan aikaan, kun Sasi voi jatkaa puolueen apulaispormestarina. Puolue on vuosikymmeniä epäonnistunut nuorten naisten ja tyttöjen suojelemisessa, mutta tätä julkista salaisuutta puolueen johdossa ei edelleenkään pystytä myöntämään.”, toteaa Nuorgam.

Toimittaja Maria Veitola julkaisi eduskunnan ministeri Rydmania koskevan luottamusäänestyksen jälkeen Instagram-päivityksen, missä hän kertoo tuloksen murtaneen sydämensä.

”Rydmanin saama luottamus kertoo rumaa tarinaa siitä, millaista on elää naisena Suomessa, jota nykyinen hallitus johtaa”, toteaa Veitola.

Veitola julkaisi päivityksensä yhteydessä ”Lotan” kertomuksen kokemuksista Kokoomusnuorissa.

Kertomuksesta piirtyy Rydmaniin liitettyjä väitteitä laajempi nuoriin tyttöihin ja naisiin kohdistuva viinanhuuruinen ja saalistuksen makuinen miesvaltainen toimintakulttuuri. Puolueen johdon, puheenjohtaja Petteri Orpon mukaan lukien, on ”Lotan” mukaan täytynyt olla tästä tietoinen paljon pidempään kuin esimerkiksi Orpo on vuonna 2022 väittänyt Rydman-kohun yhteydessä.

”Lotta” on kokemustensa perusteella sitä mieltä, että Kokoomus ei ole naisille turvallinen ympäristö.

Aiheeseen liittyvää:

Tampereen kaupunginhallitus arvioi apulaispormestari Sasin luottamusta – MTVuutiset.fi