Loppukesän varsinaisen uutispommin tarjoili Kauppalehden Italian kirjeenvaihtaja Katja Incoronato paljastaessaan, mistä EU-pöydissä ja väistämättä myös kansallisissa parlamenteissa tullaan suurella todennäköisyydellä vääntämään kättä jo ensi syksynä ja keväänä, jatkosta puhumattakaan. Kyse on uuden EU-komission edessä olevien jättihankkeiden rahoituksesta, missä liikutaan ennennäkemättömissä mittasuhteissa: jopa 800 miljardia euroa joka vuosi kaudella 2025-2031. Rahoitus ei tule kerta kaikkiaan onnistumaan ilman yhteisvelkaa.
Tiedossa on varmuudella tsunami, jonka poliittisia seurauksia voi vain arvailla. Erityisen hankalaan asemaan joutuvat EU:n ”laita”- ja äärioikeistolaiset puolueet, jotka ratsastavat EU- ja eurokriittisyydellä. Tällainen puolue on Perussuomalaiset, joka hallituksen valtiovarainministeripuolueena joutuu väistämättä kohtaamaan aiemman ajoittain rankan EU- ja eurokriittisyytensä. Kyse on olemassaolon eräästä peruselementistä, jolla puolue on profiloitunut äänestäjien silmissä ja hankkinut mandaattinsa.
Toisin kuin Perussuomalaisten identiteetille tärkeiden ja kansallisissa käsissä olevien maahanmuuttopolitiikan kiristysten ja rajalain kaltaisten hankkeiden kohdalla, yhteisvelan tsunamin käynnistäviä mannerlaattojen liikkeitä ohjaavat isommat voimat, joihin Suomesta käsin voi todellisuudessa esittää pelkkiä toiveita. Toki kotimaassa voi harjoittaa populistisia temppuja ja esittää sitä kuuluisaa ”me saimme tämänkin ehdon läpi”-teatteria mutta Perussuomalaisten kohdalla se ei pitkälle kanna, kun totuus lopulta selviää ja identiteetin eräs suolakivi huuhtoutuu olemattomiin.
Kontrasti tulee olemaan edellä mainittujen yhteisvelkasummien tapauksessa hirvittävä esimerkiksi Perussuomalaisten vaalikaudella 2019-2023 harjoittamaan oppositiopolitiikkaan nähden. Tässä tapauksessa kyse on Perussuomalaisten EU:n elvytyspaketin – kokonaissumma 750 miljardia euroa – vastustamisen ympärillä pyörineestä teatterista. Siitä nykyisellä oppositiolla on velvollisuus muistuttaa ja varmuudella se tulee myös tapahtumaan.
- Eduskunta hyväksyi EU-elvytyspaketin, 10 kokoomuslaista ja kaksi keskustalaista liittyi vastustajiin – katso miten kansanedustajat äänestivät | Yle
- Sebastian Tynkkysen jarrutuspuheesta tuli eduskunnan historian pisin – MTVuutiset.fi
Toisin kuin Perussuomalaisille, ainakaan pääministeripuolue Kokoomukselle ja pääoppositiopuolue SDP:lle takertuminen eduskunnan suuren valiokunnan aiempaan yhteisvelkaa koskevaan kantaan ei ole mikään olemassaoloa määrittelevä tekijä. Vielä toukokuussa suuren valiokunnan puheenjohtaja, kokoomuslainen kansanedustaja Heikki Autto totesi, että Suomi ei kannata EU:n yhteisvelan kasvattamista. Hän myös muistutti hallitusohjelman vastaavista linjauksista. Kokoomus on kuitenkin tunnetusti fluidi EU-realiteettien edessä, eikä kannattajakadostakaan tarvitse kantaa isoa huolta. Sama koskee myös hallituspuolue RKP:tä. Yhteisvelan osalta hallituksen sisäiset jännitteet nousevatkin Perussuomalaisten olemassaoloa määrittelevistä tekijoistä.
Kun yhteisvelan poliittinen tsunami tulee ja tuleehan se, Perussuomalaisten ei auta huudella, että ”Se oli se edellinen hallitus …”. Ainahan toki voi valita toisin ja lähteä ovet paukkuen hallituksesta mutta sitä tuskin näemme, sillä niin paatunut puolue Perussuomalaiset on äänestäjille annettujen lupausten pettämisessä.
Mika Mäenpää-Louekoski 