”En muuta keksinyt” – Pääministeri Orpon falskius tuo väistämättä mieleen Trumpin valtakauden

Kokoomuksen puheenjohtajan, pääministeri Petteri Orpon johtama oikeistohallitus tekee kovaa politiikkaa, jonka kielteiset vaikutukset kohdistuvat kaikkein voimakkaimmin niihin joilla on valmiiksi vaikeaa. Vaikutukset ovat jo nähtävissä eri syistä taloudellisesti heikossa asemassa olevien parissa. Orpon hallitusta ohjaa oikeistomuodin mukainen ideologia, missä valtiovelka tarjoilee keppihevosen yhteiskunnan hyväosaisia suosivien ja huono-osaisia kurittavien taantumuksellisten leikkaustoimien toteuttamiseksi. Samaan aikaan hallitus ottaa velkaa ennätyksellisen määrän syytäen rahaa miljarditolkulla muun muassa päättömäksi todettuun raidehankkeeseen.

Hallituksen politiikan kehyskertomus vilisee falskeja argumentteja, mikä on syystä saanut oppositiopuolueet hämmennyksen valtaan. Lieneekö koskaan Suomen poliittisessa historiassa ollut tilannetta, missä pääministerin on voitu osoittaa lukuisia kertoja valehdelleen kansalle eli tietoisesti levittäneen disinformaatiota?

Tilanne alkaa muistuttamaan USA:n entisen presidentin Donald Trumpin valtakautta, jota leimasi tietoinen disinformaation levittäminen Trumpin ja hänen hallintonsa toimesta. Trumpilla oli niin sanottuja mielipiteitä, joiden hän katsoi oikeuttavan hämärtämään faktan ja fiktion rajan. Samaa taktiikkaa käyttää myös pääministeri Orpo, kuten hän suoraan eduskunnan torstaisella kyselytunnilla totesi. Mikki jäi auki ja sieltä lipsahtivat kuuluisat pääministeri Orpon sanat valtiovarainministeri Riikka Purralle (ps):

”En muuta keksinyt.”

Sieltä tuli totuus mutta vain ja ainoastaan vahingossa.

Missä tahansa muussa länsimaisessa demokratiassa pääministeri Orpo olisi falskiuksiensa johdosta kierteessä, jonka päässä odottaisi ero pääministerin paikalta ja tietysti puolueensa johdosta.

Suomessa epätoivon vimmalla hallituksen tekohengitysorganisaatiota ylläpitävät oikeistomediat, eli liki kaikki mediat, eivät suorita tehtäväänsä, mikä on vaarallinen kehitys kansalaisten demokraattisten oikeuksien ja parlamentarismin uskottavuuden kannalta.

Jos vallassa olisi ollut esimerkiksi sosialidemokraattinen pääministeri, mediat olisivat suoraan sanottuna syöneet pääministerin elävältä. Tätä elävältä syöntiä olemattomiin syihin vedoten saatiin todistaa Sanna Marinin hallituksen aikana.

Mihin Suomen tie Orpon johdolla vie?